Meritaimenen alkuperän tunnistamisen ABC

Suomenlahdelta pyydetty, todennäköisesti luontaista kantaa oleva meritaimen

Suomenlahdella on siirrytty vuodesta 2011 lähtien laajamittaisiin, mereen istutettavien taimenien eväleikkauksiin. Tällä tarkoitetaan sitä, että kalastajien tulee lain mukaan vapauttaa äärimmäisen uhanalaiset, luonnonkudusta syntyneet meritaimenet, ja keskittyvän pyynnissä ainoastaan istutettuihin meritaimenkantoihin. Istutetut taimenet merkataan leikkaamalla rasvaevä pois. 

Vuonna 2019 voimaan tulleen lainsäädännön mukaisesti kaikki Itämeren alueelta pyydetyt rasvaevälliset taimenet tulee vapauttaa, riippumatta kalan kunnosta. Mikäli vesillä liikkuessa huomaat väärinkäytöksiä, ilmoita asiasta aina paikalliselle kalastuksenvalvojalle tai viranomaiselle (Poliisi/Merivartiosto yms. kalastusta valvova viranominen). Korvaushinta rasvaevällisen meritaimenen tappamisesta on 3 260 euroa, lisäksi maksettavaksi tulee sakkoa päälle: Maa- ja metsätalousministeriön asetus uhanalaisten ja taantuneiden kalojen arvoista

Alla oleva teksti EI ole enää ajankohtainen Suomen aluevesillä kalastaessa, koska laki määrää kaikki rasvaevälliset taimenet vapautettavaksi. Informaatiota voi kuitenkin hyödyntää Ahvenanmaalla kalastaessa, jossa on eri lainsäädäntö.

Tässä blogimerkinnässä oleva informaatio on varmasti suurilta osin tuttua valveutuneille, valikoivaa kalastusta harrastaville kalastajille, joten tämä artikkeli onkin suunnattu pääosin meritaimenenkalastusta aloitteleville, tai jo aloittaneille, kalastusharrastuksen alkutaipaleella oleville onkimiehille ja -naisille. Ja sekä tietenkin niille vanhoille meritaimenen kalastajille, joille valikoiva kalastus terminä on tuntematon. Meritaimenen lisäksi samoja tunnistusperiaatteita voi soveltaa myös istutetun lohen ja järvitaimenen erottamiseksi luonnossa syntyneistä kaloista. Itämerellä meritaimenen kalastus kohdistuu poikkeuksetta sekakantoihin, mikä tekee tunnistamisen erittäin vaikeaksi ja joissain tapauksissa jopa mahdottomaksi. Esimerkiksi itäsellä Suomenlahdella ui jonkun verran myös Venäjän puolelta vaeltaneita luonnonkaloja.

Mikäli meritaimenta ei pystytä ulkoisten tuntomerkkien avulla määrittämään täysin varmasti istutetuksi, on kalan vapauttaminen enemmän kuin suositeltavaa, koska taimenen voidaan tällöin hyvällä syyllä olettaa olevan luonnonkala. Tähän mennessä Suomenlahdelle (tilanne 10/2012) istutetut, eväleikatut kalat, ovat kerenneet kasvaa pääosin jo noin 50-65 cm mittoihin, joten tätä kokoluokkaa olevat ja pienemmät rasvaevälliset taimenet ovat suurella todennäköisyydellä luonnonkaloja. Tässä artikkelissa ei eroteta luontaisesti syntyneitä kaloja jokiin tehdyistä mätirasia- ja pienpoikasistutuksista. Luonnonkala -termi tässä ohjeessa käsittää siis luonnossa syntyneet ja jokeen istutetut kalat. Jokeen istutetut kalat omaavat myös lisääntymispotentiaalia, joten nämäkin kalat tulisi laskea takaisin. Alla on esitelty neljätoista meritaimenen kuvaa perusteltujen tunnistusohjeiden kanssa. Kuvaan on merkitty punaisella tunnistamiseen erityisesti vaikuttavat tekijät. Kuvaa klikkaamalla voi suurentaa kuvan lähempää tarkastelua varten.

Pyydetty alueelta, jossa pääosin istutettua taimenta

Yllä olevan kuvan kala on selkeästi istutettua kantaa. Kalalle on tehty rasvaeväleikkaus (2.) ja lisäksi selkä- ja pyrstöevät ovat saaneet epämuodostumia kasvatusvaiheessa. Rasvaeväleikkaus on ainut täysin varma tapa tunnistaa kalan alkuperä. Kalan voi huoletta käyttää ruoaksi.

Pyydetty alueelta, jossa vain satunnaisia istutettuja kaloja

Yllä oleva kala on istutettua kantaa. Tälle yksilölle on suoritettu rasvaeväleikkaus, mutta osa kudoksesta on jäänyt poistamatta, joten jäljelle on jäänyt vain pieni osa rasvaevästä. Leikkaamattoman rasvaevän kuuluisi olla kalan kokoon nähden suurempi ja pyöreämpi. Huomaa pyrstöevän (2.) täydellinen muoto istutustaustasta huolimatta. Kalan voi huoletta käyttää ravinnoksi, mutta osittaisesta rasvaeväleikkauksesta on saatava varmuus ennen päätöksen tekoa.

Pyydetty alueelta, jossa suurin osa kaloista istutettuja

Yllä oleva kala on istutettua kantaa. Selkeimmät tunnistusta helpottavat seikat ovat repaleinen pyrstöevä ja rutussa oleva selkäevä. Luontaisella kalalla selkäevän ruodot ovat suorat, eivätkä ne ole mutkalla sivu tai pystysuunnassa. Lisäksi kalan nokka on on kärsinyt kasvatusvaiheessa ja se on kulunut. Huomaa myös kalan yleinen huono ulkoinen kunto.

Pyydetty alueelta, jossa suurin osa kaloista istutettuja

Yläpuolella on edellisessä kuvassa ollut istutettu taimen, sekä mahdollisesti luonnossa syntynyt kala. Huomaa ero evien suoruudessa ja tasaisuudessa.

Pyydetty alueelta, jossa suurin osa kaloista istutettuja

Yläpuolella olevat kalat ovat istutettua kantaa. Huomaa vinot selkäevät, sekä alemman kalan kiero rintaevä.

Pyydetty alueelta, jossa suurin osa kaloista istutettuja

Ei täyttä varmuutta alkuperästä, todennäköisesti istutettua kantaa. Rintaevässä aavistus kieroutta (1.). Huomaa myös liian lyhyt, epämuodostunut kiduskansi. Vapauttaminen suositeltavaa, mikäli muita merkkejä istutustaustasta ei löydy.

Pyydetty alueelta, jossa suurin osa kaloista istutettuja

Todennäköisesti luonnossa syntynyt taimen. Huomaa virheettömät evät ja terävä nokka.Vapauttaminen suositeltavaa.

Pyydetty alueelta, jossa vain satunnaisia istutettuja kaloja

Luonnossa syntynyt taimen. Huomaa ruhje selkäevässä, todennäköisesti kala on käynyt verkossa, eikä näin ollen kerro kalan alkuperästä mitään. Verkot voivat jättää myös erilaisia hiertymiä ja haavaumia kalan keskiruumiin alueelle. Nämä jäljet näkyvät kalassa yleensä hieman tummuneina viivoina ja ne eivät myöskään kerro kalan alkuperästä mitään.

Pyydetty alueelta, jossa ei suoriteta istutuksia

Luonnossa syntynyt kala. Huomaa eväruotuojen suoruus.

Pyydetty alueelta, jossa ei suoriteta istutuksia

Luonnossa syntynyt kala. Huomaa, pyrstössä oleva lovi ja terhakka selkäevä. Todennäköisesti kala on joutunut linnun, hylkeen tai saukon epäonnistuneen hyökkäyksen kohteeksi.

Pyydetty alueelta, johon ei suoriteta istutuksia

Luonnonkala. Huomaa pyrstön repaleisuus, joka johtuu käytetyn haavin suurisilmäisestä havaksesta.

Pyydetty alueelta, johon ei suoriteta istutuksia

Luonnonkala. Huomaa erityisesti selkäevän suoruus.

Pyydetty alueelta. jossa esiintyy istutettuja kaloja vain satunnaisesti

Kuvassa edellisenä syksynä kutenut ja keväällä pyydetty meritaimen, eli talvikko. Huomaa kulumat pyrstöevän alareunassa. Kala on syntynyt luonnonkudusta.

Pyydetty alueelta, jossa esiintyy pääasiassa istutettuja taimenia.

Yllä olevat kalat ovat eväleikattuja istukkaita. Huomaa varsinkin alemman kalan lähes virheettömät evät; ilman rasvaeväleikkausta näiden tunnistaminen olisi todella vaikeaa. Onneksi vain harvat istutetut kalat on varustettu näin hyvällä olemuksella. Suurimmassa osassa istutetuista kaloista on yleensä nähtävillä selkeitä jälkiä istutustaustasta.

Monesti myös kuteneissa kaloissa voi esiintyä erilaisia, edellämainituissa kuvissa esiintyviä kulumia varsinkin perä- ja pyrstöevän seudulla. Tämä ei kuitenkaan vielä kerro mitään kalan alkuperästä, sillä suoraan mereen istutetut taimenet kutevat sukukypsyyden saavutettuaan suoraan mereen. Tällöin tunnistus kannattaa tehdä pääasiassa selkä- ja rintaevistä sekä muista ulkoisista tuntomerkeistä.

Tunnistus pähkinänkuoressa:

1. Leikattu rasvaevä (ainoa täysin varma tunnistustapa) -> istutettu
2. Osittain leikattu rasvaevä -> istutettu
3. Kierot eväruodot -> todennäköisesti istutettu
4. Epämuodostuneet kiduskannet ja muut pään alueen epämuodostumat, kuten ylä- ja alaleuan pituuden suhteeton epäsymmetrisyys -> todennäköisesti istutettu

Kalastettaessa alueella, jossa esiintyy uhanalaisia kantoja, tulisi huolehtia myös kalan asiallisesta käsittelystä vapautustilanteessa. Solmuton havas, tarpeeksi pienet koukut ja venyvä siima (= monofiili, venymättömät kuitusiimat repivät herkästi kalan leukaperät hajalle) parantavat kalan eloonjäämismahdollisuuksia. Myös kalan nostamista vedestä vapautuksen aikana tulisi välttää, sillä kuvauksen voi suorittaa myös kalan ollessa haavissa ja vedessä. Hyvät ja yksityiskohtaiset vapautusohjeet löytyvät muun muassa Perhokalastajat.net -sivuston artikkeliosiosta.

Haluan vielä lopuksi korostaa, että meritaimenella menee tällä hetkellä erittäin huonosti. Suomessa vaelluskalojen pyyntiä ei haluta rajoittaa lainsäädännöllä. Jokainen yksittäinen vapautettu kala on panostus tulevaisuuteen ja loistava esimerkki muille vastuullisesta kalastuksesta. Jos olet yhtään epävarma kalan alkuperästä - päästä se takaisin. Itämeressä uiva luonnonvarainen taimen on aina yhtä ateriaa arvokkaampi.

Toivottavasti yllä olevista ohjeista on jotain apua tunnistuksen tekemiseen ja vastuullisen kalastuksen harjoittamiseen. Mikäli jotain korjattavaa, muuta huomautettavaa tai lisättävää tulee mieleen, voi alla olevaan kommenttikenttään jättää viestin. Myös faktapohjaista tietoa rasvaeväleikkausten laajuudesta otetaan vastaan - virallinen tiedotus tältä osin on ollut erittäin heikkoa.