Suomenlahti

Edessä kalastuksen toiseksi jännin vaihe heti tärpin jälkeen - viimeiset metrit ennen haavitsemista!

Perjantaina tein kauden avausreissun rakkaalle Itämerelle. Veden lämmöt olivat tippuneet jo 10,7-12,4 asteen välille, joten parhaat ajat alkavat olla pian käsillä. Saalista ei tällä kertaa korkeasta +50 cm merivedestä huolimatta ylös asti tullut. Olosuhteet olivat kuitenkin aamusta mainiot: hento lounaistuuli, vanha maininki ja myterökeli. Merivesi virtasi iloisesti ja tutut ottipaikat suorastaan haisivat taimenelle.

Keskitin kalastusta välisaaristoon ja noin tunnin jälkeen yksi kala suostuikin hetken taivuttamaaan perhovapaa, mutta oma vastaisku epäonnistui täysin ja kala meni menojaan. Ottipelinä toimi tuttu ja turvallinen Surf Candy. Karkuuttaminen tekee pahaa varsinkin silloin, kun tietää että vika löytyy sieltä vavan tyvipäästä. Kala otti pitkän vedenalaisen riutan päältä aivan saaren rannasta, jopa hieman tyynen puolelta. Iltapäivästä pilvet saivat väistyä ja keli kirkastui. Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja se taisi viedä myös pahimmat ottihalut kaloilta, sillä kontakteja ei enää lisää tullut. Reissun jälkeen jäi tunne, että kalat ovat vielä aika hajallaan pitkin saaristoa ja tulevat suuremmissa määrin sisään parin viikon haitarilla.