Suomenlahti

Mitä meritaimenelle kuuluu?


   Olen viime päivinä yrittänyt selata läpi nettipalstojen meritaimenraportteja, pääasiassa tuloksetta. Harva tuntuu enää kirjoittavan reissuistaan tai sitten kaikki keskustelu on siirtynyt Facebookiin?
   Erinäisten kiireiden johdosta vene on seissyt laiturissa lähes puoli vuotta. Ollin paria alkusyksyn pikapistoa lukuun ottamatta käynnit ovat jääneet harmittavan vähiin. Ehkä osasyynä on myös ollut kevään poikkeuksellisen heikko kalantulo. Kohtuullisesta yrityksestä huolimatta veneessä kävi keväällä vain viisi taimenta ja näistäkin vain yksi ylitti 50 sentin rajan, tosin varsin komeasti (67 cm). Isomus oli varustettu rasvaevällä ja luonnollisesti päästetty takaisin.
   Menneenä, lokakuun viimeisenä viikonloppuna päästiin heittämään molemmat päivät. Ajankohta on tyypillisesti ollut hyvä; vesi on vielä kauttaaltaan riittävän lämmintä (7-9 astetta) ja kaloja löytynyt ympäri saaristoa. Myöhemmin marras-joulukuussa kalantulo on kokemustemme mukaan hiipunut, eikä kylmänkankea taimen anna enää haluttua vastusta siiman päässä. Päiväkohtaiset erot ovat suuret ja päivä jää väkisinkin hyvin lyhyeksi, samoin taimenten syöntihetket.



   Nyt viikonloppu oli varsin hyvä ja veneessä käytettiin lauantaina viisi taimenta. Tapahtumiakin oli riittämiin, joten mielenkiinto touhuun säilyi läpi päivän. Sunnuntaina vaikutti ilmeisesti pohjoiseen kääntynyt tuuli ja meriveden lasku, sillä lukemiksi kirjattiin vain yksi vapautettu ja yksi karkuutus.
   Viikonlopun kuudesta kalasta yksi ylitti eväleikatun 50 sentin alamitan ja päätyi fileiksi. Edellisestä pamputuksesta olikin jo vierähtänyt pari vuotta, joten ruokakalan saanti tuntui poikkeuksellisen hyvältä. Lauantain paras tapahtuma lienee kuitenkin allekirjoittaneen lähes 60 senttinen rasvaevällinen taimen. Muutenkin rasvaevällisiä ja eviltään täydellisiä yksilöitä oli joukossa peräti neljä kalaa kuudesta. Rasvaevälliset erottuvat olemukseltaan selvästi eväleikatuista. Ne ovat suoran selkäevän ja sutjakamman olemuksensa lisäksi selkeästi vähäpilkkuisempia kuin vastaavat eväleikatut. Ovatko kaikki näistä rasvaevällisistä sitten oikeasti joessa syntyneitä? Näin voisi olettaa. En jaksa uskoa, että kyseessä olisivat pelkästään muilta merialueilta vaeltaneet leikkaamattomat istarit. Toki on myös mahdollista, että seassa on pienpoikasistutuksista peräisin olevia leikkaamattomia kaloja.

   Tilastoharhaa tai ei, luonnossa syntyneiden osuus saaliissa on kokemuksemme perusteella kasvanut. Tietysti takavuosiin ei täysin voi verrata, koska eväleikkauksia on tehty vasta muutama viime vuosi. Kuitenkin, oman saalispäiväkirjan perusteella kolmenkymmenen viimeisen taimenen joukosta peräti yhdeksän on ollut evällisiä. Oletettujen luonnonkalojen osuus siis 30 %, ei hassumpaa!
Olisi mukava kuulla vastaavaa tilastoa myös muilta Suomenlahdella taimenta kalastavilta.



Kommentit

  1. Rasvaevällisten harvapilkkuisuus viittaa Viroon tai Venäjälle. Lisätietoja https://www.luke.fi/uutiset/jopa-viidennes-suomalaisten-meritaimensaaliista-suomenlahdella-on-virolaista-tai-venalaista-alkuperaa/

    VastaaPoista

Lähetä kommentti