Ruotsi, Öölannin saari

Öölantilaista meritaimenrantaa
Keväällä 2009 kävimme Ruotsissa tutustumassa paikalliseen meritaimenen kalastukseen. Kohteeksi valikoitui Öölannin saari, Kalmarin kaupungin edustalta. Öölanti valikoitui kohteeksi lähinnä tiukan opiskelijabudjettini takia - reissun tekeminen saarelle on suhteellisen edullista. Matkakassaa syö eniten autolautta Tukholmaan ja ajomatka Tukholma-Kalmari-Tukholma. Yhteen suuntaan matkaa kertyy alle 500 kilometriä. Erillistä lauttamatkaa saarelle ei tarvitse varata, sillä saarelle on rakennettu silta Kalmarista. Silta on yleistä tietä ja sen käyttö on ilmaista. Saavutettavuutensa puolesta kohde on siis huomattavasti helpompi kuin Gotlanti.

Kelejä pitelee
Saaren kalasto keskittyy pääasiassa Em-joessa kasvaneista poikasista. Lisäksi alueella on joitain jokia, jotka tuottavat poikasia mereen.
Ensimmäisen illan paikkoja
Profiililtaan saari voidaan jakaa itä- ja länsipuoleen. Itäistä rantaa dominoi matalat rannat, kun taas lännen puolella rannat ovat hieman jyrkempiä. Keskitimme kalastuksen yhtä pikaista pistoa lukuun ottamatta länteen. Potentiaalista aluetta saarella on paljon ja kalastettavaa riittää hyvin esimerkiksi jopa viikon mittaiselle matkalle. Sen verran aikaa on reissusta päässyt vierähtämään, että päivien mukaan tapahtumia ei tahdo enää muistaa. Tosin eipä paljoa ole muistettavaa, kun ei ollut pahemmin tapahtumiakaan.


Pläkä
Siimakori, tuo meriperhokalastajan verraton apuväline
Rantaa
Potentiaalista rantaa
Reissussa taidettiin rähjääntyä vajaa viikko ja tänä aikana kerkesimme kartoittamaan runsaasti potentiaalisia taimenpaikkoja. Ei taidettu kahta kertaa samaa rantaa piiskata. Reissun ainoa kalatapahtuma rajoittui Mestarin pohjoisesta saamaan haukeen. Kaikkea sitä sattuu ja tapahtuu.

Kala kiinni... eiku hauki
Sinne lähti
Vesi oli koko reissun ajan erittäin matalalla. Alueella oli jatkuva korkeapaine ja lämpötila nousi lähes hellelukemiin, vaikka elettiin vasta huhtikuun alkua. Tuulta ei ollut kuin nimeksi yhtenä tai kahtena päivänä, muuten saimme nauttia kalastuksesta täysin tyynessä vedessä. Ei siis mitkään helpoimmat olosuhteet kalastuksen kannalta.

Itäistä rantaa
Kutupuro
Lopuksi teimme pientä turistiajelua Em-joella. Joki näytti oikein mielenkiintoiselta ja olisi varmasti mielenkiintoinen kohde. Lupapolitiikka vain on tietääkseni aika hankala ja voimalan alapuolelle ei niin vain mennä kalastamaan. Joku tästä paremmin tietävä voi kommentoida lisää.

Em
Joki alavirtaan kuvattuna samaiselta sillalta
Lopuksi kävimme Em-joen suun tuntumassa koittamassa taimenta. Onkiukkoja näkyikin, mutta kaloja ei sinä aamuna ollut tullut. Eräs konkari sanoi alueelta välillä tulevan hyvinkin kalaa ja kehui poikansa viime aikaisia hyviä saaliita. Alue oli hyvän näköinen ja mukava ongittava. Kelikin oli jo hieman suosiollisempi.

Påskallavikiä
Öölanti tuntui Gotlantia huomattavasti vaikeammalle kohteelle. Rannat ovat hieman matalampia ja äkkijyrkkiä klinttikallioita on vain vähän. Tämä tekee kalastuksesta hieman haastellista. Vaikutti siltä, että kalojen saanti on hyvin pitkälti veden korkeudesta ja tuulesta kiinni. Hieman samaan tapaan siis kuin meillä merellä. Voisi olla mielenkiintoinen syyskohde.

- Olli

Kommentit