Tanska, Bornholm

Meritaimenen perhokalastusta huhtikuisella Bornholmin saarella.

Matoperhoa puraissut "grönlantilainen"

Bornholm, pieni keskellä Itämeren allasta sijaitseva saari on paitsi suosittu kesäinen turistirysä, myös vapakalastajien Mekaksi kutsuttu kalastuskohde. Jos Mekaksi kutsuminen ei aivan osuva kuvaus ole, niin ei se ainakaan kovin paljoa valehtele, sillä mustan kiven puuttumisesta huolimatta saari tarjoaa erinomaiset puitteet meritaimenenkalastukselle. Bornholm houkuttelee kalastajia kaukaa ja näimmekin lyhyen reissumme aikana ainakin suomalaisia, norjalaisia, ruotsalaisia, puolalaisia, tanskalaisia ja englantilaisia kalastajia. Yksin saarella ei siis tarvitse olla ja parhailla kalastuspaikoilla tuntui aina olevan miehitys päällä.

Saarella on runsaasti hyvässä kunnossa olevia lisääntymispuroja ja tiukat kalastusrajoitukset. Yhteensä 25 puron suualueet on suojattu kalastukselta joko ympärivuotisesti tai pelkästään talvisin helpottamaan taimenten lisääntymistä. Lisäksi pyydyskalastukselta on rajoitettu rantojen lähimmät 100 metriä. Kalastusjärjestelyjen ansiosta saarella tuntuikin kalatiheys olevan melko huima verrattuna suomalaisiin kalavesiin.

1. Päivä

Rantaa

Saavuimme keskipäivän aikoihin Helsingistä Bornholmiin. Hieman lisäjännitystä matkaan toi lyhyt vaihtoväli Kööpenhaminassa ja check-inissä palveluneidin ilmoitus, että nimillämme ei ole lippuja. Lentoyhtiön ja agentin välinen sekaannus saatiin kuitenkin hoidettua ja pääsimme nousemaan koneeseen ajoissa.

Ensimmäinen kalastuspäivä jäi melko lyhyeksi aikaisen herätyksen ja univelkojen takia, joten kalojen kanssa  emme sinä päivänä päässeet kontaktiin. Kävimme illan aikana kuitenkin parissa eri paikassa tutustumassa mahdollisiin ottirantoihin. Itärannan kalastuspaikkoja hankaloitti päivällä vapakäden puolelta puhaltava puuskittainen sivutuuli, joka tuntuikin kirjamellisesti nahoissa Samin tartutettua itsensä katkaperholla. Youtubesta löytyvällä kätevällä koukun poisto -ohjeella perhon irroittaminen hoitui kuitenkin suhteellisen kivuttomasti: How to Remove a Hook from a Human Body

German beach ensimmäisenä iltana

2. Päivä

Kalakeli

Ensimmäinen aamu valkeni täydessä kalasäässä - saarella puhalsi kevyt tuuli ja ilmassa oli perinteistä "tuhnukelin" tuntua. Hienosta kelistä huolimatta pyydimme koko aamupäivän tyhjää, yhtä Samin perhoon tällännyttä kalaa lukuun ottamatta. 

Kivikkorantaa

Iltapäiväksi muutimme pelipaikkoja ja suuntasimme eräälle pitkälle kivikkorannalle. Paikka oli ulkoisesti melko karu ja varsinainen rakkolevävyöhyke jäi pitkälle kuiviin matalan vedenkorkeuden vuoksi. Hetken kalastuksen jälkeen matoperhoa suostui kuitenkin puremaan reissun avauskala. Kala otti aivan matalasta rannanmyötäisellä heitolla. Jotain taikaa paikassa tuntui olevan alhaisesta vedenkorkeudesta huolimatta ja myös Samin perhoa kävi joku taimen puremassa rikki. 

Avauskala

3. päivä

Rantaa

Kolmantena päivinä päätimme keskittyä kunnolla kalastukseen. Olimme hyvissä ajoin rannalla ja kelikin näytti pysyneen melko siedettävänä, joten odotukset olivat korkealla. Paikalla oli myös ilmeisesti paikallinen onkiukko, joka onki lyhyen ajan sisään kolme taimenta. Itse kalastimme hieman sivumpana tyhjää ja miehen saatua tarpeekseen päätimme mennä kokeilemaan samalle rakkoleväpenkalle, jos parvi olisi pysynyt vielä paikoillaan. Veteen kahlattua alkoi näkyä kuhinaa ja pintakäyntejä, joten muutamaa heittoa myöhemmin oli ensimmäinen alamittainen kiinni. Paikalta taisi vielä joku mittarajan tienoilla oleva kala karata ja Sami onnistui myös alamittaisen koukuttamisessa. Osa pyörähdyksistä oli kuitenkin selkeästi suurempien kalojen tekemiä, mikä piti kalastuksen mielenkiintoisena.

Kalastus loppui kuitenkin omalta osaltani lyhyeen, sillä parvi kookkaampia aaltoja pyyhkäisi horisontin ympäri ja samalla kahluuhousut täyttyivät vedestä. Sami kiusasi vielä hetken paikalla olevaa parvea sillä välin kun puristelin ylimääräisiä vesiä pois lämpökerrastosta.

Rantaa

Lähdimme lounastamaan ja vaihtamaan kuivia vaatteita, jonka jälkeen päätimme mennä pitkälle kivikkorannalle kalaan. Rantaa peitti tuuhea rakkolevä ja sopivan matala penkka. Miltei heti kalastuksen aloitettua huomasin matoperhon perässä parin kilon taimenen, mutta talven jäljiltä ranteet olivat jäässä ja vedin perhon taimenen nenän edestä pois. Samaan aikaan myös Sami koukutti yhden alamitan ja näki aallon sisässä saalistavan taimenen, joten ilmeisesti olimme sattuneet osumaan keskelle taimenparvea. Kalastimme vielä jonkin aikaa, mutta uusia kaloja emme onnistuneet enää löytämään.

Rantaa

Siirryimme illaksi eräälle tunnetulle kallioriutalle ja paikalla tuntuikin olevan runsaasti kalamiehiä taimenen perässä. Aloitimme kalastamaan riuttaa erään virvelikalastajan perässä ja pian näin komean, ilmaan punnittuna noin neljäkiloisen pulskan taimenen hyppäämässä kokonaan ilmaan. Paikka oli sen verran hankala kahlata, että kala oli sillä hetkellä auttamattomasti heittoetäisyyden ulkopuolella. Riuttaa pitkin hyppimällä pääsi kuitenkin lähemmäksi syvän veden reunaa ja heti ensimmäiset heitot kantin yli tuottivat tulosta. Kalaa tuntui pyörivän alueella hyvin ja saimmekin useita saaliiksi, keskikoon jäädessä melko pieneksi.

Samin Pattegrisenillä saama kala

Sami kunnostautui naruttamalla yhden paremman talvikon. Huomionarvoista oli se, että kalat olivat kovasta kelistä johtuen aivan rannassa kiinni ja niitä sai narrattua myös riutan sisältä, joten kahlausreitit oli kalastettava huolella etukäteen.

Rantaa

Riuttaa

4. Päivä

Kirkas ruokakala

Viimeisenä kokonaisena kalastuspäivänä päätimme mennä koittamaan onneamme eräälle ensimmäisen päivän lahdelle. Kalakontakteja saimme useita ja taas sai yllättyä kuinka lähellä rantaa taimenet syönnöstävät. Kaikki kalat ottivat aivan rantaleväiköstä. Aurinkoisen kelin ansiosta kirkkaassa vedessä näki otit hyvin, ja onnistuinkin huijaamaan yhden perhoa seuranneen kalan ottamaan juuri ennen kuin perho olisi osunut rantaan.  Epäsäännöllinen uitto ja lyhyt vajotus tuntuivat laukaisevan jääkylmässä vedessä uivien kalojen iskurefleksit.

Matoperhoa puraissut talvikko

Rakkoleväpenkkaa

Matoperho maistuu ja tartuttaa

5. Päivä

Vesi laskenut alhaalle

Lähtöaamuna päätimme keskittää kalastuksen edellisenä päivänä tapahtumia antaneeseen poukamaan, mutta yhtä hyppyä lukuun ottamatta ei kaloja näkynyt meressä. Vesi oli myös laskenut huomattavasti, joten sekin oli varmasti yhdessä tyyntyneen mainingin kanssa ajanut kalat hieman syvemmille rannoille.

Parin tunnin kalastuksen jälkeen löimme vavat kasaan, tai siis minä löin, Samilla se tuotti hieman ongelmia keskiosien juututtua pysyvästi yhteen. Paikallisesta kalastusliikkeestä saimme kuitenkin muoviputken vavan kuljettamista varten ja putki meni myös Suomeen lentoyhtiön toimesta ilman lisäkuluja. Kööpenhaminassa emme ehtineet myöhästyneen vuoromme vuoksi jatkolennolle, vaan kone rullasi nenän edestä pois ja otimme hieman aikasakkoa jouduttuamme siirtämään lennon yölle.

Yhteenveto

Perhoina saarella tuntui toimivan kaikki samat mitkä muuallakin, eli ottipeleinä kunnostautuivat ainakin katkaperhot, madot ja kalajäljitelmät. Tärkeintä tuntui edelleen olevan, että perho on vedessä eikä rasiassa. Molemmat ylös ottamamme saaliskalat olivat syöneet katkoja ja toinen lisäksi yhden pikkukalan. Vesi oli reissun aikana vuoden aikaan nähden huomattavasti kylmempää, joten varmaan tästä syystä pikkukalat olivat enemmän poissa kalojen ruokalistoilta kuin normaalisti. 

Paikalliset valittelivat koko edeltäneen kevään olleen erittäin huonoa kautta kylmän veden takia, joten ehkä pari viikkoa myöhäisempi ajatus olisi voinut otollinen varsinkin suuremmalle kalalle. Kalastusaikaan nähden kaloja tuntui kuitenkin löytyvän suhteellisen helposti ympäri saarta ja ajoittain pilvettömältä taivaalta paistanut aurinko varmasti rupesi jo aktivoimaan taimenia iskutuulelle hieman lämmeneessä rantavedessä.

Perhoreseptit:

• Matoperho 
• Pattegrisen
• Kuparipukki
• Surf Candy 

- Olli